Visio, strategia ja tahto

Miten organisaatio saa nostettua tuottavuutta? Tämä on kysymys, johon jokainen johtaja haluaisi tietää vastauksen. Kaksi vuosikymmentä sitten vastaus oli informaatioteknologia, verkot ja niihin sopivat laitteet. Yksi tietokone korvasi kaksi työntekijää ja kymmenellä tietokoneella saatiin aikaan sadan työntekijän työpanos.

Kalle Michelsen
Kalle Michelsen

Informaatioyhteiskunnan odotettiin korvaavaan teollinen yhteiskunta ja sen se myös teki. Tehtaat siirtyivät Kiinaan ja savupiipuista tuli imagohaitta. Kiinteistösijoittajat ja arkkitehdit toivat tilalle lasilla kuorrutetut toimistopalatsit, kuntosalit ja kauppakeskukset. Maaseutukunnat muuttuivat kehyskunniksi, työvoima pakeni kaupunkeihin ja Suomi kohosi maailman kilpailukykyindeksissä neljän parhaan joukkoon. Kaikki meni suunnitelmien mukaan, vai menikö?

Kun informaatioteknologian edut oli käytetty, tuottavuuden kasvu pysähtyi. Lisäpotkua haettiin työntekijöistä, joiden selkänahkaa raavittiin ylitöillä ja tulosvastuilla. Vuosikierrosta siirryttiin kvarttaaleihin ja niistä reaaliaikaiseen talouden seurantaan. Tehoa saatiin lisää, mutta tuottavuus ei lähtenyt lentoon.

Jälkiteollisen yhteiskunnan pääoma muodostuu tiedosta, osaamisesta ja yhteisöllisyydestä. Tietoa on loputtomasti tarjolla ja hyvällä tietojohtamisella organisaatio osaa kerätä ja jalostaa siitä lisäarvoa. Osaaminen on tietoa ja kokemusta, jotka tuottavat oikeat kysymykset ja niihin oikeat kysymykset. Yksin ei kannata tehdä asioita, koska moniäänisyys synnyttää luovia ratkaisuja. Moniäänisyyden voima on yhteisössä, jossa kunnioitetaan tietoa ja osaamista.

Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta vertasi jälkiteollisen suuryrityksen johtamista hävittäjälentäjän työhön. Vaikka hävittäjät voitaisiin suunnitella sataprosenttisen tasapainoiseksi, ne tehdään tahallisesti epävarmoiksi. Näin pilotti joutuu olemaan koko ajan valppaana ja keskittymään koneen hallintaan.

Samoin suuryrityksen johtajat ovat koko ajan valppaina, he havainnoivat yrityksen toimintaympäristöä ja tekevät päätöksiä proaktiivisesti. Vaikka päätökset eivät aina osu oikeaan, ne kuitenkin luovat yritykselle mahdollisuuden ennakoida tulevaa ja hallita monimutkaista todellisuutta.

Uusi johtaminen vaatii kolmea asiaa; visiota, strategiaa ja tahtoa. Organisaatiolle on kerrottava selvästi ja yksiselitteisesti, mihin ollaan menossa. Kun suunta on selvä, strategia kertoo miten tavoite saavutetaan. Lopulta kaikki riippuu organisaation tahtotilasta. Sen on oltava haastavaa, kannustavaa ja palkitsevaa.

Julkisen sektorin tuottavuus laahaa yksityisen sektorin perässä, joka sekin on ollut viime vuodet pelottavan heikkoa. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään lainalaisuutta, joka pakottaisi julkisen sektorin heikkoon tuottavuuteen. Jokaisella organisaatiolla on käytössään teknologiset edellytykset, tietoa ja osaavaa työvoimaa. Jokaisella julkisella organisaatiolla on myös johtajat, joilta edellytetään samaa tuottavuuden kehittämistä kuin yksityisellä sektorilla.

Mikä on sinun organisaatiosi visio, strategia ja tahtotila? Oletteko lähdössä lentoon vai oletteko juuttuneet perässähiihtäjiksi? Tästä voisimme keskustella torstaina aamupäivällä.

Karl-Erik Michelsen

Kalle on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori, Tamora Oy:n yksi omistajista, hallituksen jäsen ja keskeinen konsultti.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s