Helsinki 11.-13.3.2015

Maailmassa 11.-13.3.2015 Helsingissä – Strategisia valintoja ja maastoutusta arkeen.

 

Helsingissä

Sinulla on valokuva. Kirjoita sinne taakse joku asia mikä ratkaistaan. Kuntien johtamiseen, alueiden menestykseen liittyvä asia. 
25% 50% 25% -AJATTELU
Organisaatiossa noin 25% työntekijöistä on ankeuttajia, 25% innostujia ja iso porukka ei tiedä mihin suuntaan he lähtevät liikkeelle. Lähtevätkö he ankeuttajien vai innostajien matkaan? Iso osa esimiehen ajasta menee ankeuttajien toimiin. Me mittaamme asioita, kuten onko esimies antanut tarpeeksi palautetta tai onko hän ollut reilu. Meillä on varhaisen puuttumisen malleja. Meillä käytetään paljon resursseja ankeuttajiin.
Oulunkaari on ensimmäinen paikka missä toteutettiin työinnostavuuskysely. Kysyttiin ihmisiltä mistä innostut työssäsi? Oulunkaaren kuntayhtymä on ensimmäinen jossa työhyvinvointikysely korjattiin työinnostavuuskyselyllä.
Hämeenkyrössä kokellaan varhaisen innostuksen puuttumisen -väline. Sen on johdettava välittömästi toimenpiteisiin. Tulee innostavuuskiihdyttämö, joka kiihdyttää ideoita ja vie ne käytäntöön.
Meidän on suunnattava tekeminen tulevaisuuteen. Emme voi panostaa jatkuvasti siihen, että mietimme mitä olemme tehneet. Meidän on mietittävä mitä saadaan aikaan, ei sitä mitä ollaan tehty.
Olemme miettineet mitä me tehdään tai vielä pahempaa, tehtiin. Meidän pitää sitä vastoin katsoa ja miettiä mitä saadaan aikaan.
Meillä lähtee tosi monilta aloilta työpaikkoja. Etla sanoo, että puolet työnimikkeistä katoaa kokonaan pois digitaalisessa maailmassa. Varmuudella häviää toimistosihteeri, palkanlaskija ja kirjanpitäjä. Miten voimme luoda toisenlaista työtä, uutta työtä.
Ryhmätyö: otatte muutaman valokuvan, 4-7 valokuvaa. Kirjoittakaa ryhmänä blogikirjoituksen. Menette hakemaan inspiraatiota Helsingin ydinkeskustasta. Niin, että se näkyy, että olemme olleet Helsingissä. Kirjoituksen pitää olla eteenpäin suuntautuvaa, olemme ralentamassa hyvinvoivaa tulevaisuutta. Miten sitä rakennetaan? Sitä ei rakenneta katselemalla menneitä lukuja. Ihmiset ei innostu menneistä luvuista. Me rakennamme sitä niin että hyvinvoinnin elemnetit totetutuvat. Ne tulevat tulevaisuusselonteosta. Hyvinvointi lähtee siitä, että emme jaottele toimialoja. Julkinen johtaminen lähtee siitä, että taataan yksilöiden hyvinvointi, ympäristön hyvinvointi ja yhteisön hyvinvoinnista.
Näin mahdollistuu uusi työ alueella digitaalisessa maailmassa
Näin mahdollistetaan uusi työ alueella avoimessa digitaalisessa maailmassa. Työikäinen väestö pienenee joka vuosi 16-17k. Meidän on tehtävä työtä eri tavalla. Pitääkö meidän kasvaa pienemmäksi, jotta voidaan menestyä?
Suomen ja alueiden hyvinvoinnin perustana oleva työ on perinteisesti perustunut vientiin. Lastaavien nostokurkien liikkeiden pitää olla vilkkaampaa kuin purkavien. Mitä ovat tulevaisuuden nostokurjet alueiden työn kannalta? Materiaali- ja tavaravirrat monimutkaistuvat. Asiakaskohtaamiset ja –kokemukset sekä brändit korostuvat. Kaupankäynti ja sen alustat digitalisoituvat. Tämä merkitsee entistä asiakaskeskeisempiä, räätälöityjä tuotteita ja palveluita, jossa asiakas on keskiössä ja osa yrityksen brändien ympärille muodostuvia yhteisöjä ja yhdessä tekemisen paikkoja. Lineaarisen ajattelumallin mukainen kaupankäynnin aikaikkuna muuttuu dynaamiseksi vuorovaikutuksen kentäksi. Ditalisoituminen avaa entistä paremman mahdollisuuden alueen yrityksille ja työlle toimia globaaleilla markkinoilla.  Onko digitalisaatio meidän tulevaisuuden nostokurki alueen yritysten ja työn kannalta?!
Jyrki Pyykkönen, Arto Ryhänen, Pekka Kantola ja Jari Hentilä.
page
Aidosti asiakaslähtöinen
Näitä ajatuksia syntyi ryhmälle matkalla Hietalahden kauppahalliin ja takaisin.

Ensimmäinen täyssähköinen urheiluauto herätti kysymyksen energiasta ja ympäristöstä. Tesla tyydyttää vaativankin asiakkaan vauhtitarpeet ympäristöystävällisesti. Asiakas tarvitsee kohtaamiseen tunteen hyvästä fiiliksestä, mutta myös hankalien asioiden rehellistä esiin nostamista. Asiakas arvostaa elämänmakuista ja kotikulmaista ja juurevaa palvelua. Asiakkaalle tulee tunne, että tämä on juuri minua varten. Sillä on väliä, miten asiat kerrotaan vai tarvitaanko jollain muulla kielellä!

Mika, Marjaana, Anne, outi ja Taina

page
Voimavaraikäluokka
Meillä on iso joukko ihmisiä, jotka ovat palvelujen ulkopuolella. Miten saadaan voimavaraikäluokka elämään ja tuhlaamaan? S on suurin kasvava markkina.
Useita asioita nousi esille. Perintösuunnittelusta siirrytään kulutussuunnitteluun. Aletaan itse käyttämään tienattua varallisuutta. Asennekysymys. Itsensä hemmottelua, omaa hyvinvointia. Miten saamme motivoitua ihmiset kuluttumaan itse itseensä.
Jukka Mikkonen, Pekka Turpeinen
Ryhmä 2
Näin turvataan hyvinvointi yrityksille.
Miten turvataan se, että työikäiset ihmiset ovat työhalukkaita ja -innokkaita?

Työhön pitää löytää ilo, jotta ihmiset voivat olla iloisia, tyytyväisiä ja onnellisia. Työympäristöön kuuluu värejä, kauneutta, viihtyisyyttä ja hyvää oloa. Siihen liittyy myös uudistuminen ja uudistaminen; entisten asioiden näkeminen ja tekeminen toisella tavalla. Työ joustaa, joten työntekijäkin on joustava. Pysäköinti on periaatteellisesti kiellettyä, liikkeellä ja liikenteessä on pysyttävä. Ja jos valittavana on kadun aurinkoisempi puoli, se todellakin kannattaa tehdä!

Ritva, Kirsi, Vesa, Hannu ja Kati

työinnokkaat

TUOTANTOLÄHTÖISYYDESTÄ ASIAKASLÄHTÖISYYTEEN
Olemme eläneet tehtäväkuvien mukaan, kahdeksasta neljään laatikoissa, jossa palvelu annetaan tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. Sillä periaatteella, että työtä tekevä henkilö voidaan korvata toisella. Meidän johtajuus ja kuntajohtaminen perustuu suurelti vanhakantaiseen johtamismalliin.
Kehittäminen on ollut täysin tuotantolähtöistä – palaverit pidetään yksikkö ja tiimipalavereina. Jos aletaan kehittää rajojen yli, kehitetään korkeintaan yhteistyötä. Katsotaan yhteistyön rajapintoja. Melkein kaikissa organisaatiossa on smat ongelmat – yhteistyö, johtajat ovat epäoikeudenmukaisia ja viestiminen ei ole avointa. Mistään organisaatiosta ei löydy kuitenkaan sellaista, joka näkee kehittämistä itsessään. Sitä nähdään hyvin usein jossain muussa. Me nähdään ongelmat toisissa. Se on lokeroituneen maailman juttu. Ollaan ajateltu niin, että ihminen koulutetaan ja sillä koulutuksella hän porskuttaa lopun ikänsä.
Organisaatiossa aletaan yleensä selkeiyttää tehtäväkuvia. Ei mietitä mitä saadaan aikaan.  Se resurssi mikä sinulla on, sillä on tuotettava parasta mahdollista asiakashyötyä joka päivä. Asiakaslähtöisyys ei ole sitä, että kysytään mitä haluat. Meidän on osattava tuottaa oikeat palvelut.
Meidän ongelma on tuotantolähtöisyys. Segementoimme asiakkaat usein palvelujen mukaan.
TULEVAISUUS ON DIGITAALINEN JA SOSIAALINEN
Kaikki perustuu vuorovaikutukseen ja osaamiseen. Kuinka hyvin ihmiset ottavat digitaalisia välineitä käyttöön. Osaaminen on meidän ehdottomasti tärkein resurssi. Älkää antako teidän henkilöstön digisyrjäytyä. Älä itse digisyrjäydy. Meidän on pakko saada ihmiset tekemään yhdessä uutta avoimessa digitaalisessa maailmassa.
Meidän on pakko mennä asiakaskeskeisyyteen. Se on täydellisen erilainen tuotantolähtöisyyteen. Meidän on oltava välinpitämätön rajoista. Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Meidän on luotettava työntekijöihin. Annettava heille mahdollisuus kehittää. Kun luotamme ihmisiin, ihmiset pystyvät tekemään asioita ja löytämään ratkaisuja.
Etsi oikeat tyypit.
Luota.
Mahdollista.
Meidän ei etukäteen tarvitse määritellä lopputulosta, vaan uskotaan, että löydämme oikean lopputuloksen. Meidän ensisijainen juttu on rakentaa luottamusta tulevaan.
Organisaatiot on uudessa maailmassa löyhiä verkostoja – kuntakehittäjät ovat nyt yksi organisaatio. Organisaatiot muodostuvat attraktiivisista soluista. Kuusamo attraktiivisena soluna vetää niitä virtauksia puoleensa, joita se tarvitsee menestystä luodakseen. Se voi vetää puoleensa matkailijoita, uusia työmahdollisuuksia…
Tuotantolähtöisessä organisaatiossa on maksimaalisen hyödyn tavoittelu. Attraktiivisessa solussa muodostuu piilotalous.
Digitaaliseen maailmaan menossa on kaksi virhettä:
Automatisoidaan entinen prosessi. Tehdään samaa entistä tehokkaammin. Ei käytetä edessä olevia mahdollisuuksia.
Olemme siirtyneet hallinnan kulttuurista virtausten kulttuuriin. Meidän on nähtävä mahdollisuudet ja hypätä niiden mukaan.   Meidän on palvelujen sijaan luotava vuorovaikutuksen kenttiä. Meidän on päästävä pois opettaja opettaa oppilasta, hoitaja hoitaa vanhusta -ajattelusta, jossa asiantuntija antaa palvelua tietyssä paikassa tietyssä hetkessä. Uusissa vuorovaikutuksen kentissä otetaan asiakas osalliseksi. Vuorovaikutuksenkentätä ovat osin digitaalisia, osin fyysisiä. Ne vetävät hyviä virtauksia ja asiantuntijoita puoleensa.

 

Paasitornissa 12.3.

 

Kalle Michelsen > materiaali, pdf

Uusi työ – mitä se on?

Perinteisen teollisen yhteiskunnan auringonlasku on meillä vääjäämättä totta. Sen jättämään tilaan tulee ja on tultava uutta työtä. Mitä se oikein on?

Uusi työ on jo täällä. Se näkyy esimerkiksi meidän kielenkäytössä: etätyö, pätkätyö, vuokratyö, luova työ, purskahteleva työ, ajasta ja paikasta vapaa työ, virtuaalinen työ, … Nämä uuden työn oireet näyttäytyvät epätavallisina työsuhteina, koska yhteiskunnan rakenteet ovat edelleen vanhassa maailmassa. Uuden työn yhteiskunta on tulossa, mutta milloin? Ja miten murros tapahtuu?

Pitäiskö alkaakin katsoa toimintaa uusin silmin ja purkaa vanhoja rakenteita. Miten ihmiset työskentelisivät, jos vanhan maailman säännöt eivät rajoittaisi heitä?

Uudenlaisen työn esimerkkinä Kalle nostaa esille ystäväpariskuntansa perustaman osuuskunnan, jossa on tänä päivänä mukana 70.000 sellaista henkilöä, jotka eivät halua perustaa yritystä, vaan haluavat myydä osaamisensa yhteisen osuuskunnan kautta useille työnantajille.

Aika harva meistä tänä päivänä saa tehdä työssään pääosin sitä, missä on hyvä ja mitä haluaa tehdä. Ehkä 10 % arvioi ryhmä.

”Ei kannata taistella vastatuulta vastaan. Kannattaa kääntää vene myötätuuleen ja ottaa siitä voima ja kääntääkin se järjestelmää muuttavaksi voimaksi.” Johtamisen kautta voimme alkaa muuttaa toimintatapoja vanhojen rakenteiden sisällä – se on helpompaa kuin rakenteiden muuttaminen.

Kun ihmisille pystytään tarjoamaan otollinen ympäristö, heiltä voidaan odottaa myös uudistumista ja uudenlaista tekemisen tapaa. Se ei tarkoita, että oltaisiin koko ajan mukavuusalueella.

Kuka synnyttää uuden työn?

Työ ei synny itsestään, vaan se on poliittisen, teknologisen, taloudellisen ja sosiaalisen prosessin tulos.

Missä tehdään työhön liittyvät päätökset? Miten maantieteelliset rajat häviävät? Miten opimme hyödyttämään osaamista, joka sijaitseekin jossain muualla? Verkon yli. Kuinka paljon pystymme tätä hyödyntämään? Paljonko meidän ihmiset tätä tekevät? Puhumattakaan siitä, paljonko esimerkiksi opiskelemme vapaa-ajalla ja miten kytkemme ne verkostot palvelemaan myös työelämäämme.

Kalle heittää kysymyksen, johon emme osaa vastata: ”missä on internet? Emme osaa vastata: Se on Manhattanin 63. ja 42. kadun välissä”. Pääosa domaineista on siellä.

Uuden työn haasteita

Sukupolvihaaste. Kuka voisi tehdä työn vallankumouksen tämän päivän maailmassa, esimerkiksi kuntaorganisaatioissa? Ei sellaista ole näköpiirissä, ei edes kevään eduskuntavaalikeskusteluissa.

Sektorihaaste. Yhteiskuntaa, työtä ja taloutta tarkastellaan edelleen sektorikohtaisesti: esim. julkisen ja yksityisen sektorin rajavääntö vaikkapa sote-uudistuksessa. Siilot pitää saada pois. Tekijät pitää saada mukaan myös suunnitteluun.

Johtaminen. Työtä johdetaan eri tavalla julkisella ja yksityisellä sektorilla, vaikka tosiasiassa työ on molemmissa samaa työtä. Kysymys on kuitenkin ennen kaikkea tuottavuudesta. Tarkastelemme tässä ohjelmassa ja muutenkin tuottavuutta niin, että paljonko asiakashyötyä saamme tuotettua olemassa olevilla resursseilla. Hyvinvointia kuntalaisille, yrityksille ja ympäristölle. Johtamisessa pitää saada kokonaiskuva näkyviin.

 

Nuoremman sukupolven käsityksiä työstä ja johtajuudesta:

Kalle Paasitorni12.3.2015

”Johda, mutta älä häiritse”, on kapellimestari Jorma Panula sanonut.

Kommenttina esimerkki johtajasta, joka vie porukkansa koko ajan ”kuilun tai kaaoksen” reunalle. Emme pysty kuitenkaan kontrolloimaan kaikkea. Vai annammeko mennä ja sitten heitetään kolikkoa, miten toimitaan. Jos viemme joukkomme ”hallitusti” kaaoksen reunalle, opimmeko jotain uutta? Kuusamon suuressa järvikalatutkimuksessa rikottiin perinteiset rakenteet ja luotiin aikamoinen kaaos, rikottiin siilot ja luotiin uudenlaisia malleja. Rikkomisen kanssa samaan aikaan pitää näyttä visio tulevasta.

Vai luoviiko hyvä johtajansa kanssa niin, että ei jouduta ongelmiin. Esim. miten Alahuhta johti Koneen läpi finanssikriisin. ”Mentiin keskelle, katsottiin mikä tilanne on, tämä on haaste ja tästä mennään eteenpäin näin.”

 

Kuusamon kaupunginjohtaja Timo: Kuusamossa Suuri Järvikalatutkimus tehtiin, koska strategiassakin lukee, että tehdään asioita eri tavalla. Pitää hakea koko ajan uusia toimintamalleja, jotta selviämme uusissa tilanteissa. Maailma muuttuu koko ajan. Meidän pitää lukea maailmaa vähän etukäteen. ei myrskyävällä merelläkään voi vaan jäädä odottamaan seuraavaa aaltoa tai hukkuu. Täytyy lähteä uimaan aaltojen suuntaan ja koittaa pysyä aallon harjalla, ettei mene innostuksissaan yli. Muutoksessa pitää osata tehdä asioita oikeeseen suuntaan, pitää porukka mukana muutoksessa ja saada se toimimaan muutoksen mukaisesti. Pitää rakentaa kallion sijasta hiekalle, jotta pystyy muuttumaan maailman mukana.

Johtajan rooli on luoda uskottava visio ja antaa henkilöstölle lupa edetä. Nyt on otettu tämä askel. Sitten pitää löytää seuraava järkevä askel, joka vie taas vähän eteenpäin. Täysin työelämästä syrjäytyneet henkilöt pitää auttaa kulkemaan pala palalta kohti työelämää. Järvikalatutkijat osaa tällä hetkellä parhaiten tehdä sitä ja nyt pitää löytää motivaatio seuraavan askeleen ottamiseen. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa 1,2 miljoonaa. Työllisyydenhoidon ihmiset ovat luvanneet saattaa töihin kaksi ihmistä.

Kuten muissakin asioissa, ei organisaatiot tee mitään, yksilöt tekee. Johtamisen tehtävä on saada tekeminen etenemään organisaatioiden tavoitteiden suuntaan.

JOHTAMINEN

Tuottavuus. Johtaja vastaa siitä, että yksittäisen työntekijän ja koko organisaation energia kohdistuu tuottavaan työhön. Tuottavuus on valintoja, fokusointia, osaamista, jatkuvaa kehittämistä, innovointia.

Vaikuttavuus. Johtaja vastaa siitä, että työ kohdistuu oikeisiin asioihin, jolloin työpanoksella saadaan syntymään maksimaalinen ja optimaalinen vaikuttavuus. Vaikuttavuus on vuorovaikutusta ja proaktiivista ennakointia.

Merkittävyys. Johtaja vastaa siitä, että työ tuottaa lisäarvoa asiakkaille, työntekijöille ja organisaatioille. Lisäarvo voi olla taloudellista, sosiaalista tai/ja kulttuurista. Merkittävyys näkyy työyhteisössä hyvänä motivaationa, virkeytenä sekä houkuttelevuutena.

 

JOHTAMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Monimukainen ja jatkuvasti muuttuva maailma:

  1. paikallisuus yhdistyy alueellisuuteen, joka yhdistyy valtakunnallisuuteen, joka puolestaan yhdistyy monikansalliseen – mitä oikein voimme tällä kentällä johtaa?

 

  1. paikan merkitys säilyy, mutta merkityksen määräävät virtaukset eli ”flow” (Castells) – ei yritetäkään muuttaa monimutkaisia ja vaikeasti muutettavia rakenteita ja hierarkioita, Castellsin maailma järjestyy erilaisina virtoina, miten eri paikat houkuttelevat näitä erilaisia virtoja, miten vaikka joku paikkakunta pystyy houkuttelemaan esim. matkailijavirtoja. Miten tätä virtausajattelua pitäisi huomioida esim. maakuntakaavoituksessa? Mahdollistammeko virtauksia, linkitymmekö virtauksiin vai asetummeko poikittain?

 

  1. johdettavat asiat ovat monimutkaisia, monivaikutteisia ja toisiinsa kytkeytyneitä. Vaikutukset voivat potenssiin kymmenen ja niitä on vaikea nähdä etukäteen.

Johtaminen uudessa toimintaympäristössä on havaintoja, tiedon hankintaa ja prosessointia, sekä päätöksiä, jotka ovat strategisia ja tulevaisuutta muokkaavia. Koko organisaatio pitää saada viritettyä havainnoimaan, mitä ympäristössä tapahtuu.

 

Reaktiivinen vai proaktiivinen?

Kalle Paasitorni12.3.2015 proaktiivinen

Yritystä ei voi johtaa tässä hetkessä. Sitä pitää johtaa tulevaisuudessa tai muuten kilpailijat ovat syöneet markkinan ennen kuin huomaammekaan. Mitä tästä voisimme hyödyntää kuntajohtamisessa?

Strategia on käytännössä ainoa johtamisen työkalu. Kun kaikki noudattavat strategiaa, porukka menee edes suurin piirtein samaan suuntaan. Hyvällä strategialla saadaan aikaan vaikuttavuutta. Strategiassa avataan miten visioon ja missioon päästään. Strategia on aktiivinen johtamisen työkalu. Jos johtaminen on valintojen tekemistä, niin millä johdetaan, jos meillä ei ole strategiaa.

Kalle Paasitorni12.3.2015proaktiivinen

 

Asiakas segmentoituna ryhmänä

Riko rajoja. Tee luovasti hullusti. Ei korjata ongelmia. Meidän on panostettava vahvuuksiimme. Tehdään vahvuuksista huikeasti vahvempia. Tehdään innostajista entistä parempia innostajia. Ole tuottavampi, tuota enemmän asiakashyötyä.

 

Johtajan kuuluu päättää miten, missä ja milloin työtä tehdään, jotta asiakas hyötyy siitä eniten. Yhteiskuntavastuu on taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Hyvä johtaja tekee tämän.

 


 

 

 

Kutsu pdf > Kutsu kuva

 

 

Tervetuloa Yritysjohtamisen asennetta kuntatyöhön -ohjelman ensimmäiseen kohtaamiseen Helsinkiin 11.-13.3.! Matkan aloitamme Jaana Utin johdolla keskiviikkona 11.3. Helsingin Naisyrittäjien Salilta (Uudenmaankatu 23 A) klo 10. Seuraavana päivänä Karl-Erik Michelsen johdattelee meidät uuden työn maailmaan Paasitornin (Paasivuorenkatu 5 A) miellyttävässä miljöössä. Perjantaina katsomme onnistumisen askeleita ja lopettelemme lounaaseen puolenpäivän jälkeen. Työskentelemme intensiivisesti koko jakson ajan. Toivottavasti voit varata päivät aamusta iltaan. Scandic Paasista (puh. 09 2311700, Paasivuorenkatu 5 B) olemme tehneet alustavan varauksen majoitukselle. Sieltä voit varata huoneen 2.3. mennessä varaustunnuksella TAM110315_001 hintaan:

  • 1hh/yö 129€
  • 2hh/yö 139€

Ensimmäisen jakson aikana otamme hyppäyksen avoimeen digitaaliseen maailmaan. Ota siis mukaasi älypuhelin/tabletti, jos sinulta sellainen löytyy. Yksi avoimen digitaalisen maailman ulottuvuus on yhteinen blogimme, Yritysjohtamisen asennetta kuntatyöhön, josta löytyy myös päivien tarkempi ohjelma. Blogista löytyy myös ensimmäiset keskustelun avaukset, kiitokset kirjoittajille. Jos olet jostain syystä estynyt osallistumasta päiville, tai jakson joillekin hetkille, ilmoittaisitko ystävällisesti minulle. Ilmoittaisitko myös mahdollisista ruoka-aineallergioista. Tervetuloa rakentamaan kuntatyön tulevaisuutta!

-Ville & Jaana

 

ASIANTUNTIJAT Jaana CV Kalle CV

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s