Iso-Syöte 9.-12.10.2016

Yötehtävä

Valitse yksi ajatusvirhe osasta kaksi. Lue se. Lue myös yksi kertomus osasta kolme. Ajattele, että voisi se olla noinkin. Älä tuomitse.

Mieti miten resursseilla, joita meillä on, pystymme saamaan enemmän hyvinvointihyötyä ja asiakashyötyä aikaiseksi. Miten resursseja suunnataan paremmin?

PA098946.JPG

Ainutlaatuinen hyvinvointiyhteiskunta

Suomeen on rakennettu hyvinvointiyhteiskunta, joka on luonut ehkä tasa-arvoisimman yhteiskunnan missään. Perustuslakimme lähtee osallisuudesta. Ihmisillä on oikeus osallisuuteen. Julkisen vallan tehtävä on perustuslain toteuttaminen.

Meidän tärkeät perusoikeudet ovat:

  • Ihmisen oikeus maksuttomaan perusopetukseen
  • Tieteen, taiteen ja korkeimman koulutuksen vapaus
  • Ihmisen oikeus ansaita toimeentulonsa valitsemassaan työssä ja ammatissa

Meille tulee kolmiportainen julkinen hallinto. Se tarkoittaa sitä, että kuntien työntekijöitä tulee olemaan 250 000. Samoin maakuntien työntekijöitä tulee olemaan 250 000. Valtiolla vähän vähemmän, noin 170 000.

Kuntajohtajaa ei vuoden 2019 alusta ei enää kiinnosta mitä tapahtuu sotessa. Kuntajohtajan tehtävä on elinvoimatehtävä. Hyvinvointitehtävä, ei pahoinvoinnin poistamisen tehtävä. Kuntajohtajan on osattava päästää irti.

Koko rakennemuutos tulee säästämään 4 MRD valtion taloudessa. Muutos on valtava.

Mikä on tulevan kunnan rooli? Miten yritykset toimii? Mikä on johtajan rooli? Mitkä asiat tulee tärkeiksi? Miten ratkaisemme työllisyydenhoidon koko kuvion?

Päivien aikana jokainen tekee videon. 3-4 minuuttia pitkä video siitä, miten luova tuho etenee. Opetussetti. Miten hoidetaan eri haasteita?

PA098960.JPG

PA098964.JPG

Asiakaskokemuksesta

PA098966.JPG

PA098977.JPG

Me ei tarvita asiakaskokemuksen tuottamiseen ei tarvita sääntöjä. VAAN uudenlaista asennetta.

Meidän on saatava ihmiset mukaan muuttamaan maailmaa. Luottaa heihin. Työntekijät tekevät muutoksen.

Jokaiselta työpaikalta löytyy se kriittinen massa, joka lähtee tekemään, jos johto antaa luvan tehdä. Onko meillä sellainen kulttuuri, missä voi tehdä virheitä? Jossa saa olla epäonnistumisia?

PA098973.JPG

Meillä on aina ihmisiä, jotka vastustavat. Myös se porukka, joka innostuu. Mutta miten saamme vedettyä sen massan innostujien joukkoon, jotka eivät vielä välttämättä tiedä mihin suuntaan lähteä? Sama toistuu organisaatiosta toiseen. Meillä on noin 25% innostujia, 25% ankeuttajia ja loppu lähtee sen mukaan mihin johto kiinnittää huomiota.

Maakuntauudistus on sama asia. Kitistäänkö kuudesta minuutista, vai muutammeko näkökulmaa ja olemme kiitollisia lisäresursseista.

Yhteinen tavoite

Millaisilla askelilla pelastetaan Suomen hyvinvointi ja elinvoima? Millaisia konkreettisia tekoja pitää tehdä? Hallituksen reformit syntyy tekemällä. Tarkoituksena on luoda positiivinen tulkinta maakuntauudistuksesta. Meidän on pakko muodostaa positiivinen tulkinta, jotta pystymme tekemään jotain uutta.

Olemme 100 vuotta olleet kaksiportaisessa julkisessa hallinnossa. Nyt meille tulee kolmiportainen julkinen hallinto. Se muuttaa kaiken. Se vapauttaa kunnan tekemisen elinvoiman ja laajan hyvinvoinnin tekemiseen. Kunnan asiakkaina on kaikki kunnan asukkaat.

Kunnan koko asiakkuusajattelu muuttuu. Meille tulee koko rakenteessa erilainen asiakkuuskäsite.

Kuntien tehtäväksi tulee työllisyyden hoito aivan uudella tavalla. Meillä on yli 200 000 ihmistä vailla työtä. Olemme nähneet heidät niin, että kustannukset heidän osaltaan on moninkertaistuneet. Mutta emme näe, että meillä on 700€ rahaa kuukaudessa hoitaa heidät työelämään. He ovat koulutettuja ihmisiä. Heihin on sijoitettu yhteiskunnan toimesta noin a 100 000 euroa.

Meidän on saatava nämä ihmiset hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen mukaan. Meillä on maailman parhaat työttömät. Meillä ei ole varaa pitää heitä työttöminä. Heidät on saatava työelämään.

Teistä kaikista tulee kuva ja kuvaus. Mitä sinä teet, minkälainen sinun taustasi on, mutta ennen kaikkea MITÄ SINÄ TAVOITTELET. Minkälaiseksi aion hyvinvointiyhteiskuntaa kehittää. Mitä haluan saada aikaan.

Teette myös videon. Videon, jossa esittelet sinulle tärkeän näkökulman ja haastat ihmisiä tekemään askeleita sitä varten.

Idea on rakentaa positiivinen tulkinta ja päättää miten sitä pystytään viemään eteenpäin konkreettisin teoin. Strateginen tekeminen on tosi yksinkertaista.

PA109009.JPG

Pelikampus on attraktiivinen solu – Pasi Jokinen

Meillä ei ole kuin firma ja kivitalo. Miksi lehdet silti kirjoittavat meistä? Miksi olemme kiinnostavia ja houkuttelemme erilaisia tekijöitä puoleemme?

Me vahvistamme ympärillä oleviamme. On uskallettava tehdä isosti. Maailman parasta.

Attraktiivisissa soluissa on jotain osaamista, joka vetää puoleensa. Halua toimia asiakkaan hyväksi. Halua olla mukana ja toimia niissä innostuneesti.

PA108987.JPG

PA108997.JPG

PA109011.JPG

PA109025.JPG

Maailman muutoksissa

Jos aiotte tehdä mitään muutosta missään, nimittäkää asiakaskokemusjohtaja. Millaisia asioita asiakaskokemuksessa pitää olla? Miltä se tuntuu asiakkaasta? Miten sitä johdetaan?

Meidän pystyttävä johtamaan asiakaskokemusta ja aitoa asiakaslähtöisyyttä.

Kun kuntien henkilöstöstä yli puolet siirtyy maakuntiin. Meidän hallinnon väki pienenee. Hallinnon väki myös sotepalveluissa pienenee. Meille syntyy valtava joukko ihmisiä, joilla ei ole tekemistä. Työnkuva muuttuu sisältä radikaalisti. Meidän on pystyttävä uudistamaan ihmisten osaamista. Osaaminen on uudistettava kokonaan ja nopeasti, jotta ihmiset löytävät uuden työskentelytavan ja -paikan.

Valinnanvapaus on järkyttävän iso juttu. Julkisissa sotepalveluissa meidän on alettava houkutteleviksi. Saatava asiakkaiksi ihmisiä, jotka pysyvät palveluista pois. Tämä muuttaa meidän maailman 2019 alusta totaalisesti. Sen vuoksi tarvitsemme joukon, joka houkuttelee ihmisiä.

Laatikoista attraktiiviseksi soluksi.jpg

Koko kuvio edellyttää työntekijöiden osaamisen uudistamista. Lähihoitajan työ muuttuu vaikkapa hyvän elämän valmentajaksi. Se on kova juttu. On luotava täysin uusi työkulttuuri. On saatava riittävä joukko ihmisiä muuttamaan työkulttuuri kokonaisuudessaan.

Uusi palvelutuotannon tapa on tapa, jolla pystymme menemään kohti digitaalista maailmaa ja työelämän murrosta.

Ei ole asiantuntijaa, joka tuottaa palveluja yläviistosta asiakkaalle. Ei tietynlaisia palveluita asiakkaille. On pystyttävä rakentamaan digitaalisia, sosiaalisia ja fyysisiä vuorovaikutuksen kenttiä, jonne astutaan samaan aikaan. On saatava ihmiset tekemään yhdessä asiantuntijan kanssa. Saatava ihmiset tuomaan omaa osaamistaan yhteiselle kentälle. Silloin tuottavuusloikat voivat olla tuhansia prosentteja.

uusipalvelutuotanto.jpg

Paikkoja, jonne ihmiset tuovat innovaationsa ja osaamisensa ja luovat yhdessä uutta.

Kun asiakas itse tuottaa palveluja itselleen, on tuottavuutemme aivan erilaisella tasolla.

Teidän bisnes on elinvoima. Hyvinvointi. Ihmiset osallistuvat niihin, kun avaamme kentät. Se tuo kokeilijoita, innovaatioita. Uskallusta kokeilla nopeasti. Meidän hommana on varmistaa, että ihmiset alkavat tuottaa itse palveluja.

Kun kuntien henkilöstöstä yli puolet siirtyy maakuntiin. Meidän hallinnon väki pienenee. Hallinnon väki myös sotepalveluissa pienenee. Meille syntyy valtava joukko ihmisiä, joilla ei ole tekemistä. Työnkuva muuttuu sisältä radikaalisti. Meidän on pystyttävä uudistamaan ihmisten osaamista. Osaaminen on uudistettava kokonaan ja nopeasti, jotta ihmiset löytävät uuden työskentelytavan ja –paikan.

Kunnan rooli selkiytyy. Soten tehtävä on pitää ihmisiä terveinä ja palvelujen ulkopuolella. Kunnan tehtävä on houkutella asiakkaita meille ja tuottaa hyvinvointia niillä alueilla, joita sillä jää. Kunnan asiakkaina on kaikki. Myös työikäinen väestö. Kunnan tehtävä kohdistuu enemmän osallisuuteen kaikkien niiden osalta, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Tehtävä ei ole ennaltaehkäisevä, vaan osallisuutta lisäävä. Meidän pitäisi sietää se, että kunnalla on oma tehtävä, elinvoimatehtävä. Motiivi hyvinvoinnin tuottamiseen on hyvinvointi itse. Se on itseisarvo. Se tekee todella mielekästä kuntajohtajien työstä, päätöksentekijöiden työstä.

Kehittämistä ei pysty tekemään hitaasti, sen pystyy tekemään ainoastaan nopeasti.

Keski-Suomessa 80 sotejohtajaa rakensivat uutta kulttuuria

Lue täältä heidän tekemä julkaisu ja mm. uudesta organisaatioehdotuksesta. Klikkaa tästä lukemaan >>

KESKISUOMENSOTE_kansi.jpg

Kasvu luo työllisyyttä – Jari Hentilä

Jari Hentilä - Elinvoimakatsaus.jpg

Kasvu luo työllisyyttä. Hyvinvointi perustuu siihen, että on työtä ja toimeentuloa. Mahdollisuus tehdä erilaisia töitä. Viihtyä. Työ on elinvoimaisuuden kannalta tärkein mittari. Sitä kautta rakennamme paikasta vetovoimaisen.

On luotava työtä, jotta saamme alueen elinvoiman kestävälle pohjalle. Kuusamoon tarvitsemme 1000 uutta työpaikkaa ja Taivalkoskelle 300 vuoteen 2021 mennessä.

Mikä luo työpaikkoja? Minkä varaan työpaikkojen kasvu voidaan rakentaa? Työpaikat syntyvät yksityiselle sektorille yritysmaailmaan. Meidän elinkeinoelämässä on saatava aikaan kasvua, liikevaihtojen täytyy kasvaa. Silloin syntyy edellytykset työllistyä. Syntyy edellytykset uusille työpaikoille. Kasvua syntyy, liikevaihto kasvaa.

Mihin verotuloja kannattaa satsata, jotta se generoi lisää kasvua?

Kun työpaikat on tavoitteena, on pystyttävä vastaamaan siihen, kuinka paljon työpaikkoja on syntynyt.

Elinkeinoelämän liikevaihdon kasvun kautta löydämme yhteyden.

Kokeileva Suomi – Johanna Kotipelto, Valtioneuvoston kanslia

PA109068.JPG

Älkää nojatko kovin luottavaisesti nykyisiin hallintorakenteisiin. Uskon, että rakenteet sulaa pois. Intuitio siitä, että nykymeno ei toimi. Pitää saada nopeammin kädet saveen. Sen avulla, että kokeillaan oliko hypoteesimme oikea, toimiiko se ensinkään. Ja nopeasti tekemään mahdollisia korjauksia.

Päättäjiltä se vaatii uusia taitoja. Se vaatii nöyryyttä. On mentävä alemmas arkeen. Muuten asiakkaat jää helposti kauas. Pieni ja ketteryys on hyvästä. Kun kokeilu tulee onnistuneena takaisin, onkin vastassa jäykkä rakenne ja byrokratia. Silloin virkamies miettinee virkavastuutaan ja valtaansa. Sen balansoiminen on tärkeää.

Iso tuen tarve on tunnistettu Valtioneuvoston kansliassa. On oltava paikka, johon tietoa kerätä. Haluamme silkkilangan tai vainunenän, joka löytää edelläkävijöitä. Se tunnistaa tietyillä hakusanoilla onnistumisia.

Voisiko tuki olla myös ilmapiirin tukemista? Vähän myös harmaalla alueella olemista. 

Lista epäonnistuneista kokeiluista, joista selvittiin ilman tuomiota. 

Olemme tunnistaneet luvan kokeilla tärkeäksi asiaksi. #HeroZeroHero. 13.10. aamukahvitilaisuus – epäonnistumisten päivä.

Olemme ajatelleet niin, että on löydettävä sapluuna kuvata kokeiluja. Ja kokeilun jälkeen yhteinen ajatus siitä, mikä toimi, mikä ei toiminut. Kehittämisen ympyrä – oppia myös siitä mikä ei toiminut.

Maailman suurimmalla hirsikoululla

PA119093.JPG

PA119098.JPG

PA119101.JPG

PA119104.JPG

PA119111.JPG

 

 

”Kiitos kaikille hyvästä vierailusta!

Koska johtajakoulutuksessa olette ja johtaminen on myös suunnittelua, tässä vähän Pudasjärven strategiasta puurakentamiseen liittyen:

Rakentaminen siis alkoi geneerisesti kentältä julkisen alan eri sektoreiden tarpeista, ja yrityselämä oli taustalla mukana.

Hirsirakentamisesta saadut kokemukset kertyessään lisäsivät luottamusta tähän rakentamisen tapaan.

Vanhan strategisen suunnittelun näkökulmasta asia meni väärin päin: ei strategia – suunnitelmat – toteutus.

Tai itse asiassa se meni juuri kuten pitää: strategisia kirjauksia alettiin tehdä, kun huomattiin, että tämä toimii.

Strategia/strategiset päätökset asiasta syntyvät siis alueen omista vahvuuksista ja päätöksenteko sekä kirjaukset syntyivät jälkikäteen vahvistamaan hyvää linjaa.

Samassa järjestyksessä asiat olivat itse asiassa tapahtuneet myös Växjössä Ruotsissa.

Växjö on eurooppalaisen puurakentamisen mallialueita ja mm. valittu Euroopan vihreimmäksi kaupungiksi.

Myös sotessa syntyy varmasti toimiva, itseoppiva ja itsekehittävä ratkaisu pakon hellävaraisesti kannustaessa.

Pudasjärvestä voisi ottaa oppia myös siinä, miten asioista pystytään toteuttamaan kaikkien sääntöjen, määräysten, rajoitusten ja normien mukaisesti, kun toimijoilla on halu etsiä ratkaisu.

Seuraavan kerran kun tulette käymään, voidaan käydä cocktaililla Hirsikartanossa, ainakin jos maltatte vuodenvaiheeseen odottaa 😉

Käykää äänestämässä Puupalkinto 2016:a täällä (Puupalkinto 2016 yleisöäänestys)

  • parhaan (J) lisäksi äänestyksessä on mukana muita tosi hienoja puurakennuksia ja -rakennelmia (oma kakkossuosikki on silta)

Hirsirakentamisasioista voi seurata mm. meidän facessa.

Aila Ryhänen

Projektipäällikkö Project manager

Moderni hirsikaupunki  Modern Log City – Pudasjärvi

aila.ryhanen@pudasjarvi.fi

Johtajaklubin suuri sotepaneeli

Leena  Pimperi-Koivisto

Pohjois-Pohjanmaan sotevalmisteluissa työskentelee 364 ihmistä. Me olemme mahdollistamassa työskentelyä. Tekijät ovat valtavan innoissaan muutoksesta. Siinä on selvä muutos edelliseen hallituskauteen.

Innostus toimintamallin luomiseen ja vuoropuheluun on huomattava. Näen itse huikeana asiana tämän uudistuksen. Aina voidaan keskustella malleista, mutta edellinen ei edennyt mihinkään. Tämä etenee. Toviottavasti tehdään niin iso uudistus, että se kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Yhteiskunnan resurssit täytyy olla oikeassa paikassa. On kehitettävä toimintaa niin, että kuntalaisten hyvinvointi oikeasti paranee. Tässä tarvitaan asennetta.

Miten yhdenvertaiset palvelut, mitkä ovat kriittiset kohdat?

Että pystymme oikeasti analysoimaan kuntalaisten palvelutarpeet. Uudistus kaatuu ja nousee sillä, kiten pystymme palvelutarpeet analysoimaan ja sen jälkeen tehdä palvelut sen mukaan. Resursseja meillä on oikein riittävästi.

PA119160.JPG

Anu Vuorinen

Resurssi- ja rahoitusohjaus.

Tuleva rahoitusmalli tulee olemaan järkevä. Se korjaa palvelutarpeiden eroja kohti keskiarvoa. Rahoitusmalli tulee vastaamaan paremmin palvetarpeita kuin aikaisempi.

Nettokasvu on pystyttävä puolittamaan. On pystyttävä taittamaan kustannuskäyrää noin 35milj joka vuosi. Se on iso juttu.

Kuntalaisten näkökulma. Miten hyvin pystymme kuntalaiset tavoittamaan? Se on haastava asia asiantuntijoillekin. Miten tavoitamme kuntalaisten tason? Ja saadaan viestittyä vaikutuksista?

Mistä kustannussäästö syntyy? Ei muutamien vuodeosastopaikkojen vähentämisestä. Tarvitaan uudenlaista ajattelua. Kokeiluja. Ketterää kehittämistä. Digi on liki. Lähipalveluita voidaan määritellä uudelleen. Ei etäpalvelua, vaan lähipalvelua. Tuottavuushyödyt tulevat hyvin pitkälti digitaalisesta maailmasta.

PA119132.JPG

Ketterää kehittämistä Trellossa

Trello on ketterän projektihallinnan väline. Kokeilukulttuuri on hallitusohjelmassa. Kokeileva Suomi –hanke on vakavasti otettava muoto toteuttaa asioita. Ei suunnitella isoja juttuja valmiiksi, vaan katsotaan visio ja otetaan askel sitä kohti. Sen jälkeen otamme uuden askeleen. Nykymaailmassa on kyettävä reagoimaan jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön.

Kehittämistä tehdään sykleissä. Sprinteissä. Sprinttien väli voi olla esim. kaksi päivää tai viikko. Se tarkoittaa sitä, että meillä on hahmo edessäpäin. Katsotaan viikko tehtyä miten asiat on edenneet ja suunnitellaan seuraava viikko. Samalla pystytään seuraamaan maailman muutosta.

Sellainen ajattelu jossa tehtiin projektisuunnitelma ja projektiraportti on jäämässä pois. Valtioneuvoston kanslia edistää nyt kokeilukulttuuria ja ketterän kehittämisen menetelmiä. Samalla rahoitus muuttuu kokeilukulttuuria edistävään muotoon.

Trellossa eri organisaatiot pystyy hoitamaan projektihallinnan eri aikoihin.

Trello jäsentyy tiloihin. To Do –lista, Doing-lista ja Done-lista. Trello muodostuu projekteista. Projekti on sellainen joka alkaa ja päättyy. To do -listoille tulee sprinteissä eri tehtäviä. Tehtävät liikkuvat doing-tilaan ja done-tilaan. Samalla kun työskentelet, muodostuu Trelloon raportointi. Trello tekee läpinäkyväksi kaiken.

 

PA119128.JPG

PA111270.JPGPA111212.JPG PA111258.JPG

PA111265.JPG

PA111279.JPG

PA111284.JPG

Miten muutosta johdetaan? Kalle Michelsen

 

PA120003.JPG

Yritänkö tainnuttaa muutoksen? Kun tämän selvitän, voimme palata normaaliin elämään. Ei aika menisi jatkuvaan muutokseen. Toinen ajatus on katsoa realistisesti tilannetta. Olemme virrassa mukana. Mitä hyvänsä organisaatiota johdatte, ei se ole koskaan valmis. Se auttaa ajatusta. Organisaatiota täytyy muuttaa suhteessa ympärillä tapahtuvaan muutokseen. Se on ydin.

Yhtä aikaa johtajalla on laaja kuva katsoa. Missä kuosissa organisaatiomme on? Ulkoa tuleva muutos ja sisältä tuleva muutos. Johdatte organisaatiota tai ette, siinä tapahtuu silti muutosta. Ihmiset oppivat. Ihmisiä eläköityy.

Muutetaan organisaatiota jatkuvasti itse, jotta pysymme ympärillä tapahtuvassa muutoksessa mukana.

Se on paljon johtajan persoonasta lähtevä juttu. Halukas muuttamaan vai haluton muuttamaan?

PA120023.JPG

PA120033.JPG

Muutokset, jotka ympärillä ovat tulossa ovat valtavia. jos olet hidas muuttumaan työssä, häviääkö työ ympäriltä? Se voi hyvinkin käydä niin.

Johtaminen ei tapahdu tietojärjestelmien kautta, se tapahtuu ihmisten kautta.

Taito, arvo ja osaaminen. Onko organisaatio taitava ratkaisemaan esiin nousevia haasteita? Vai olemmeko kömpelöitä, hitaita, raskaita? Vai nokkelia tekemään asioita? Se on täysin keskeinen asia.

Johtamisen ydin on arvojohtaminen. Johdetaan arvojen kautta. On mietittävä oikeasti miksi me asioita teemme, mitkä ne meidän arvot ovat. Näin syntyy linjakas arvojen kautta johtaminen. Se näkyy mediassa, rekrytoinneissa, ihmisissä. Arvot heijastaa tunnemaailmaa. Johtajan tehtävänä on pitää lujasti kiinni arvoista. Miten arvot toteutuvat operatiivisessa toiminnassa?

Osaamiseen liittyy luottamus. Kun joku osaa, siihen luotetaan.

Johtamisessa energia pitää saada suunnattua siihen mitä olemme tekemässä. Ei muuhun. Muuhun se helposti voi luiskahtaa. Ihmisten henkilökohtaisiin huoliin tai johonkin muuhun. On pystyttävä optimoimaan se, että työntekijät tekevät sitä mitä he parhaiten osaavat.

Se tehdään urheilun puolella erinomaisesti. Jokaiselle paikalle valitaan tismalleen oikea henkilö. Oikealta puolelta ampuva. Oikean kokoinen. Jos homma ei toimi, maaleja ei synny, pelaaja vaihdetaan. Johtaminen ja tulokset ovat näkyvissä joka päivä. Ratkaisuja tehdään välittömästi.

PA120025.JPG PA120032.JPG

Mainokset