Kuntoudu kotiin Foibekartanolla. Yhdessä ja näkyvänä.

Meillä on Hyvinvointihotelli Foibekartanolla. Oletko jo kuullut? Haluamme ihmisiä lyhytaikaiseen asumiseen kuntoutumaan ja valmentautumaan ”Kuntoudu kotiin” –periaatteella.

Olemme tosi innoissamme ja olemme nähneet tuloksia yhteisöllisyyden merkityksestä.

Tänäänkin Karin tuli kiittelemään, että ”on se tämän sosiaalisen yhteisön, ystävällisyyden ja leppoisan seurustelun ansiota, että olen jaksanut vaikeat sairausvaiheet. Ja aina vaan saanut teiltä iloa ja kannustusta. Jaksoin tulla kartanon väen vuoksi aamupalalle. Yhdessä kanssanne. Ihan parasta tämä yhdessä oleminen! Olen kovasti miettinyt, että se minut on saanut parempaan kuntoon.” – Kiitos, Karin! Emme voi parempaa palautetta saada!

Tässä Hyvinvointihotelli-haasteessamme haemme mahdollisuuksia toimia toisin. Voivatko ihmiset tulla tänne siten, että lyhytaikainen oleskelu Hyvinvointihotellissa ei johdakaan pitkäaikaiseen sijoitukseen?

Haluamme näyttää edelläkävijyyttä. Ei tarvitse etsiä ihmisessä heikkoutta ja vaivaisuutta, että saisi tukea.

Melko helposti lyhytaikaiset sijoitukset ovat johtaneet siihen, että ihmiset siirtyvät tehostettuun palveluasumiseen – että ihmiset oikeastaan vaan heikkenevät vähitellen ja palveluntuottaja saa enemmän rahaa. Tämähän menee ihan väärin päin! Haluamme testata ideaa, että voimmeko ottaa tänne melkeinpä ihmisen kuin ihmisen ja katsoa, saadaanko hänet kotikuntoon? Ilman, että tarvitaan suuria päätöksiä lisäavusta.

Tarvitaan ihmisen osallisuus omaan elämään. Hän on hän.

Hänellä on voimavaroja, jotka me taitavasti saamme esille.

Haemme mallia toimia toisin eli onko mahdollista sijoittaa niin, että lyhytaikainen sijoitus ei johdakaan pitkäaikaiseen sijoitukseen. Me todella uskomme, että voi! Meiltä kuntoudutaan kotiin.

Mutta eikö niin, että puheemme tukee tarinaamme ja myös vääränlainen puhe. Kuinka niin helposti sanamme luiskahtavat edelleen vanhaan samaan. Sujuvasti puhumme kohteesta, surkeudesta, ei aktiivisesta toimijasta. Mutta siitä pois.

Uskomme vahvasti visioomme ja haluamme toteuttaa sitä: Tämä on se koti, johon tahdon asettua loppuelämäkseni. Onnellisena. Myös virtuaalisesti tai lähialueelta yhteisöön kuuluen.

Haluamme saada asukkaan nauramaan, pukeutumaan kauniisti, viihtymään mukavassa ympäristössä, kommunikoimaan läheisilleen ja olemaan halutessaan näkyvä ja kuuluva.

Hotelliasukas Liisa on keskustellut takkatulen ääressä, nauttinut hopeisesta kuusta tabletilta, iloinnut toivelevymusiikista yhdessä muiden kanssa, nauttinut Hyvän Elämän puutarhurin runotuokiosta, osallistunut kartanon sunnuntaimessuun. Hänellä on kaunis tarina, joka täällä Foibekartanolla tulee näkyväksi. Liisa on keskustellut tulevaisuudestaan Hyvän Elämän hyvinvointivalmentajan kanssa, ollut fysioterapiassa, nauttinut hemmotteluhieronnasta.

Hän on ollut kanssamme Periscope-lähetyksessä tervehtimässä floridalaisia ja torontolaisia sukulaiskotejamme. Tämä kaikki on uutta ja erilaista, virkistävää.

Digiaktiivina hän lukee sujuvasti tabletilta kartanon viikon ohjelman ja lehdet. Meidän hyvinvointihotellissamme. Täällä asukkaan kunto ja olotila paranee. Liisa tuntee olevansa osa yhteisöä. Olemme kyllä huomanneet suuren eron Liisassa kahden viikon aikana!

Hän viehättyi olostaan niin, että houkutteli ystävättärensä kuntoutumaan. Aamu-uinnille, saunomaan, FoibeFit-jumppaan ja keskusteluihin mukaan.

Ilon hetkiä. Yhdessä on nautittu iltapalaksi hyvää keittoa ja nautittu kakkukahvit romanttisista kartanokupeista. Yhdessä ja näkyvänä.

Ulla Broms, toimitusjohtaja, Foibekartano

Parvityö auttaa muuttuvaista muuttumaan

Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys ja hoitaminen tulosalueen johtaja Katri Luukka

Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys ja hoitaminen tulosalueen johtaja Katri Luukka

Työskentely on muuttumassa perinteisestä nenäkkäin kokoustamisesta ajasta ja paikasta riippumattomaksi online-offline- työskentelyksi. Parvityöskentely on kehittynempää online ryhmätyöskentelyä. Parvityöskentelyssä on henkilöstön osaaminen koko organisaation käytössä.

Tästä linkistä pääset lukemaan Metropolia ammattikorkeakoulun Terveys ja hoitaminen tulosalueen johtajan Katri Luukan ajatuksia parvityöskentelystä

(KUNTA)PALVELUJEN DIGITALISOINTI – ÄLYKÄS TOIMISTOHOTELLI

Naturpolis Oy:n toimitusjohtaja Jari Hentilä

Naturpolis Oy:n toimitusjohtaja Jari Hentilä

Koillismaa 2014+ elinvoimaohjelman tavoitteena on 1000 uutta työpaikkaa Kuusamoon ja 300 Taivalkoskelle. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisää liikevaihtoa eri toimialoille ja uusia yrityksiä alueelle. Ts. tavoite konkretisoituu myyntitavoitteena ja kysymys kuuluukin, miten saadaan aikaan lisää myyntiä. Mielenkiintoisen ulottuvuuden tarjoaa digitalisaatio:

– Mitä digitalisaatio tarjoa esim. matkailuun?

– Miten se näkyy luonnontuote- ja elintarvikealoilla

– Entäpä mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puurakentamisessa?

Eräs painopiste on puurakentamisen vauhdittaminen. Tähän liittyvä konkreettinen pilottikohhde on puurakenteinen ALYKÄS TOIMISTOHOTELLI.

Pilottikohteen tavoitteena on soveltaa paikkakunnan puurakentamista, biotalousratkaisuja sekä erityisesti digitalisaation suomia mahdollisuuksia.

Onko kysymys perinteisestä tiloja tarjoavasta yritystalosta vai voidaanko ratkaisu toteuttaa jollakin ”uuden työn vaatimusten” tavalla, joka suorastaan imee/vetää yrittäjiä puoleensa?  Mitä älykkyys tällaisessa toimistohotellissa oikein merkitsee?

Kuusamossa on vapaa-ajan asukkaina myös paljon yritysjohtajia tai ihmisiä, joiden työ ei ole täysin yhteen paikkaan sidottua.  Jos kunta pystyy tarjoamaan heille laadukkaan mahdollisuuden hoitaa työtään tehokkaasti myös Kuusamosta käsin, voidaan heidän kakkosasunnollaan viettämäänsä aikaa pidentää. Toimistohotelli tarjoaa tähän mahdollisuuden, samoin kuin  ja etätyömahdollisuuksien edistämiseen muutoinkin. Kuusamo on jättänyt Sipilän hallitukselle aloitteen digitaalisesta kakkoskuntalaisuuskokeilusta, mitä kautta asialle saataisiin testiympäristö ja julkisuutta.  Ylipäätään digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen voi houkutella yrityksiä sijoittumaan Kuusamoon samoin kuin halpojen teollisuushallien tarjoaminen entisaikaan.

Maaseudun palvelujen kehittäminen puolestaan on vasta alussa, kun kunnat ovat toistaiseksi keskittyneet vetämään kuitua maastoon. Digitaalisten kuntapalveluiden kehittäminen mahdollistaa jatkossakin kuntalaisten asumisen myös harvaan asutulla maaseudulla. Luovan alan ovat työntekijöitä tutkitusti kiinnostaa tehdä työtä rauhallisessa ja inspiroivassa ympäristössä, mutta se edellyttää hyvin toimivia tietoliikenneyhteyksiä ja palvelurakennetta.

Kunnanjohtajana muutoksen vuosissa

Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius

Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius

Kunnanjohtajan työn suurimpia muutoksia oli aiemmin siirtyminen toiseen kuntaan, joka on aina jossain määrin hyppy tuntemattomaan. Sinulla saattoi olla kuvitelma kunnasta, johon päätit hakeutua, ja vaikka kuva kunnasta tarkentuikin pitkän valintaprosessin aikana, vasta käytännön työ osoitti millainen toimintatapa uudessa kunnassasi oikeasti on. Varmasti joudit myös uudelleenarvioimaan omaa toimintatapaasi. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja kunnasta riippumattomat ulkoiset tekijät ovat viime vuosina nousseet entistä tärkeämpään asemaan ja vaativat ratkaisua sille millaisen aseman kunta niihin ottaa ja miten niihin reagoi. Muutostilanteet ovat samaan aikaan sekä sisäisiä että ulkoisia.

Viime vuosina ja nyt edessä olevina lähivuosina nämä ulkoiset muutostekijät ovat suurempia ja vaikeampia, sanoisinko pirullisempia, kuin vuosikymmeniin. Kuntauudistuksen vaihtoehdot ovat vaihtuneet Paras-uudistuksesta, kuntarakenneuudistukseen ja sote-uudistukseen ja nyt on edessä itsehallintoalueiden vaihe. Emme käsittele näitäkään muutoksia vakaassa tilanteessa, vaan taloustilanteen vaikeudet ja akuutti työttömyystilanne vaativat ratkaisuja samaan aikaan. Nyt tähän kaikkeen on tullut äkillisenä ilmiönä myös maahanmuuttotilanne, joka on monelle kunnalle täysin uusi ilmiö, uusine käsitteineen ja prosesseineen.

Kunnan päätöksenteko on moniportaista mutta tärkeimmät valinnat tehdään hallituksen ja valtuuston tasolla. Ennen päätöksiä on usein melko pitkän kaavan kautta edettävä kunnan tahdonmuodostuksessa, jotta päätösesityksille syntyy riittävä pohja etteivät ne jää vain esittelijän koepalloiksi. Mukana olevien erilaisten intressien kirjo asettaa monet haasteet tälle tahdonmuodostukselle. Pelkät faktaperusteet ja evät riitä yhteisen tahdon rakennuspuiksi, vaan lopputuloksen on tunnuttava ainakin pääosin omaan tilanteeseen sopivaksi ja itse rakennetuksi.

Yhteiskunnassamme tahtuneen ja parhaillaan tapahtuvan valtavan muutosprosessin keskellä tulisi ymmärtää, että perinteiset kunnallishallinnon toimintatavat eivät enää toimi tässä ajassa. Joudumme sietämään muutoksen epävarmuutta aivan eri tavalla kuin aiemmin. Kunnan tulee saada kaikki voimavaransa käyttöön ja tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön osaamisen esiin saamista toiminnan kehittämisessä. Se ei toteudu, jos kehittämisestä ei samalla tehdä julkisesti näkyvää, koska se on paras tapa osoittaa arvostusta ihmisten osallistumiselle. Myös kunnanjohtajalle, ja muille johtajille, tämä merkitsee uudenlaista roolia. Meidän on löydettävä uusia syötteitä, mahdollisuuksia, aiheita ravinnoksi tuolle omalle kehittämistyölle. Koska jatkuvan kasvun ajattelumalli ei ole nyt realistinen, resurssiviisaus on ainoa tuloksellinen lähtökohta. Välttämätön lähtökohta on myös jatkuvien, nopeiden, konkreettisten muutosten aikaansaaminen luovien kokeilujen merkeissä. Haastakaamme toisemme tälle uudenlaiselle yhteiselle matkalle!

Antero Alenius

Työn rikastaminen

Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Simo Kaksonen

Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kehitysjohtaja Simo Kaksonen

Tapa elää ja tehdä työtä on muuttunut ja muuttumassa. Vanhan mallin mukaan määritelty huono elämä voi olla uusi hyvä. Miksi meidän pitäisi pakolla muokkautua vanhoihin muotteihin vain, koska näin on aina tehty. Työntekijät ovat oman alansa ammattilaisia jotka toimivat koko ajan asiakkaidemme rajapinnassa ja tekevät samalla myyntityötä. He myyvät omaa osaamistaan, innokkuuttaan ja ammattitaitoaan. Tämä ei missään nimessä saa perustua perinteisiin malleihin ja näkökantoihin. Vanhakantaista esimiestyötä pitää samalla vähentää ja henkilöstön koko osaaminen ja pontentiaali hyödyntää. Tämä mahdollistaa parhaimman mahdollisen asiakashyödyn tuottamisen ja myös sen, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme huikeaa lisäarvoa. Lisäarvoa, jota asiakkaamme eivät ehkä vielä edes tiedä tarvitsevansa. Tämän avulla pystytään mahdollistamaan kuntatyön säilyminen ja kehittyminen alueella sekä pienyritystoiminnan ja matkailuorganisaatioiden kehittyminen. Työtä tullaan tekemään tulevaisuudessa eri tavalla. Eri ammattiryhmien raja-aidat pitäisi pystyä ylittämään ja tuottamaan asiakkaille parasta mahdollista asiakashyötyä sijoitettua euroa kohden. Tämä tarkoittaa samalla tuottavuuden kasvattamisen hyödyntämällä jo olemassa olevia resursseja järkevästi.

Meidän pitää miettiä työntekeminen kokonaan uusiksi. Raja-aidat on pystyttävä ylittämään ja ne on ylitettävä. Vanhakantaiset normit on rikottava!!

Tämä tarkoittaa samalla lupaa nauttia myös työnteosta.  Rikastamalla työtä, tuomalla siihen mukaan omia mielenkiintomme elementtejä, pystymme saavuttamaan lopputuloksen.

Nykyiset koulutusohjelmat antavat hyvän pohjan, mutta työelämän murros käy niin voimakkaana, että työpaikoilla tapahtuva ”oppiminen” ja oman työn kehittäminen antavat ainoat oikeat välineet oikeanlaiseen työn tekemiseen. Työnrikastamiseen liittyy tiiviisti myös tutkinnon suorittaminen. Tämä antaa todellisen pohjan työn kehittämiselle.